Ajokortti alkais olla ajankohtainen. Asun koululla ja joka toinen viikonloppu menen kotiin, noin 65km eli 1h matka. Kuulemma tämä ei riitä ajokorttiin erikoisluvalla? Julkisillakaan koululle ei pääse kun on maaseudulla. Olisi kiva jos pääsisin ilman toisen kyytiä kulkemaan. Tietääkö kukaan, että eikö tämä oikeasti riitä korttiiin?

Varmaan riippuu ihmisestä? Itse olen huomannut että vanhemmiten haluan enemmän samankaltaisten ihmisten seuraa, nuorempana erot ei haitanneet niin paljoa

Auttakaahan tyhmää ymmärtämään, miksi eläkkeistä ei leikata. Ymmärrän, että eläkeläisiä äänestäjiä on todella paljon, mutta olen tässä saanut ymmärtää, että poliitikot eivät muutenkaan pidä lupauksiaan. Voisiko siis joku kääntää takkinsa eläkeläisten suhteen ja tehdä velkatalkoista reilut?

Koska en taaskaan ymmärrä mitään mistään, konsultoin ATK:ta eli Claudea, joka laski, että 1 800 euron tasaeläkkeellä Suomessa voisi säästää noin 5 miljardia euroa. Ymmärtääkseni perustuslaki tulisi tässä vastaan omaisuudensuojan takia, mutta näin nuorena työssäkäyvänä ja aika paljon eläkemaksuja maksaneena tuntuu mitä erikoisimmalta katsoa tätä touhua vierestä, kun itse pääsee eläkkeelle ehkä juuri ennen dementiaa.

Eikö perustuslakiin voida puuttua, jos homma kusee näin pahasti?

Moderaattori, huomasin, että edellinen post:ini poistettiin niin nopeasti. Valitsin r/Suomi*-sivun, koska kyselyitä saa tämän subredittin sääntöjen mukaan jakaa (rule 7). Laitoin tällä kertaa myös pitkän linkin näkyviin, vaikka se vähän rumempi minusta on. Olen mahdollisimman läpinäkyvä keräystarkoituksesta ja tekijästä (itsestäni) myös tekstissä. Kaikki tiedot alla. Osallistun keskusteluun tarvittaessa ja selvennän kaiken tarpeellisen kommenteissa. -WB

Terve!

Tässä olisi lyhyt tieteellinen kysely Suomen mineraaliteollisuudesta.

Kysely ei mittaa tietoasi tai osaamistasi, eikä edellytä alan koulutusta tai alan kokemusta. Kysely kerää vain aiheeseen liittyviä ajatuksia ja elämänkokemuksia opinnäytetyötä varten – joka julkaistaan viimeistään joulukuussa 2026. Täten, oletetaan vastaajalta vain rehellisyyttä. Kyselyyn vastaaminen on vapaaehtoista ja anonyymia.

Tervetuloa vastaamaan!

Pituus on 30 kysymystä. Aikaa se vie n. 5–10 min.

Linkki kyselyyn (Google Forms, ei vaadi sisäänkirjautumista)

https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSer1j6kPEkp57P6juF40isZ3VBMxzb5Jjt8p1LZCgWCxel2JQ/viewform?usp=header

Kaikki lisätiedot kyselystä ja tekijästä 🤟

Johdanto:

Suomen mineraalivarat ovat joltain osin merkittävät ja uutta teollisuutta kehitetään tänäkin päivänä. Tästä huolimatta, mineraaliteollisuus sisältää taloudellisia-, sosiaalisia- ja ympäristöhaasteita. Näiden osa-alueiden tutkiminen voi auttaa teollisuuden kehittämistä Suomessa.

Termin selvennys:

Kyselyn päätermi – eli  "mineraaliteollisuus" – tarkoittaa tässä kyselyssä kaikkea maaperän kivisten luonnonvarojen hyödyntämistä, eli kaivostoimintaa ja sen tuoton jalostustoimintaa. Termi ei siis koske öljyä tai maakaasua.

Suomessa – mineraaliteollisuutta ovat, vaikkapa:

- Outkokummun kromikaivos Kemissä, jota käytetään ruostumattoman teräksen valmistamisessa. 

- Keliberin litiumjalostamo Kokkolassa, josta valmistetaan sähköakkujen kemikaalia.

- Nunnauunin Mammutti-vuolukivilouhinta Juukassa, josta valmistetaan takkoja.

(paikkakunnallasi ei tarvitse olla mineraalialan toimintaa osallistuaksesi kyselyyn)

Kyselyn luonne:

Kysely on anonyymi, eikä edellytä sisäänkirjautumista. Se ei kysy henkilötietojasi, eikä sitä voida käyttää tunnistamaan sinua yksilönä. Tästä huolimatta, "profiloivia" kysymyksiä on viisi (kansalaisuus, paikkakunta, ikäluokka, sukupuoli ja kyllä/ei työkokemus alalta). Nämä mahdollistavat myöhempään vastausdatan tulkintaan tekijän puolella. (Esim. "miten eri ikäluokkien kokemukset eroavat toisistaan", "onko paikkakuntien välillä mielipide- tai kokemuseroja", jne.) Vääriä vastauksia ei siis ole.

Kysely kerää suomalaisten vastauksia kolmesta osa-alueesta: globaalista, paikallisesta ja enimmäkseen kansallisesta mineraaliteollisuudesta. Mutta ei hätää – kaikki kysymykset ovat maallisia ja jokaiseen osaan johdatellaan lyhyesti, että vastaaja tietää missä mennään.

Tämä kysely sisältää kysymyksistä ja toteamuksia. Koska tekijä tulkitsee vastaukset yksin, kirjallisille vastauksille ei valitettavasti ole valmiuksia ja jokainen kohta sisältää rajatun määrän vastausvaihtoehtoja. Näin ollen, jos annetut vaihtoehdot eivät täysin kuvaa ajatuksiasi asiasta, vastaathan sillä vaihtoehdolla joka kuvastaa ajatuksiasi kaikista eniten – toisin sanottuna – valitsemalla sen vastauksen joka kuvaa ajatuksiasi vähiten epätarkasti.

Opinnäytetyöstä:

Kysely on osa tekijän AMK-opinnäytetyötä ja täten kootut vastaukset julkaistaan siinä. Opinnäytetyö julkaistaan Theseus-julkaisuarkistossa viimeistään joulukuussa 2026 (theseus.fi). Vastauksia ei siis kaupallisteta, eikä kyseinen opinnäytetyö saa rahoitusta. Opinnäytetyö suoritetaan itsenäisesti opiskelijan toimesta, osana tradenomitutkintoa. Työn aihe tutkii Finnish Minerals Groupin (FMG) mission realisoitumista, organisaation ulkopuolelta. (Ennen 2025, FMG tunnettiin nimeltä "Suomen Malmijalostus")

Vastaajan oikeudet ja velvollisuudet:

1. Vastaaja ymmärtää, että kyselyyn osallistuminen on vapaaehtoista.
2. Vastaaja ymmärtää, että lähettämällä vastaukset, hän antaa luvan vastaustensa tulkintaan ja niiden julkaisemiseen osana tekijän opinnäytetyötä, joka julkaistaan Theseus-julkaisuarkistossa (theseus.fi)

Tekijästä:

Werner Blanco (Suomi, alun perin Oulusta) – opiskelee kansainvälistä liiketaloutta LAB-AMK:ssa, Lahdessa. Unelmansa on edistää Suomen taloutta, kansan hyvinvointia ja sen tasapainoista menestymistä. Hän on luonut harkitun kyselyn ja tulkitsee vastaukset mahdollisimman vastuullisesti ja objektiivisesti. Hän kiittää ajastanne.

Yt. WB

Tehy lähtee mukaan Israeliin kohdistuvaan kuluttajaboikottiin yhdessä useiden muiden järjestöjen kanssa.

Boikotissa kuluttajia kehotetaan välttämään Israelissa ja sen laittomissa siirtokunnissa kokonaan tai osittain tuotettuja tuotteita ja palveluita. Terveydelle välttämättömät tuotteet eivät kuulu boikottiin.

”On aika siirtyä historian oikealle puolelle. Emme voi vain passiivisina katsoa sivusta, kun siviilejä tapetaan ja näännytetään”, toteaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

Työttömyyden kehitystä seurataan yleensä työttömien määrän ja työttömyysasteen kautta. Usein vähemmälle huomiolle jää se, kuinka suuri osa alkaneista työttömyysjaksoista pitkittyy yli vuoden eli pitkäaikaistyöttömyyden puolelle. Pitkäaikaistyöttömien määriä itsessään seurataan toki varsin tarkkaan.

KEHA-keskuksen tilastoista löytyy valmiina ns. virta yli 12 kk työttömyyteen -luku, jonka kehitystä tarkastelin koko maan osalta sekä vertailin Suomen 20 suurimmassa kaupungissa.

Työttömyyden pitkittyminen on nyt poikkeuksellisen yleistä. Syyskuussa 2026 koko maan 12 kuukauden kausipuhdistamaton virtaluku oli 21 %. Toisin sanoen noin joka viides vuotta aiemmin alkanut työttömyysjakso jatkui edelleen. Vuosien 2015–2016 työttömyyshuipun aikaan vastaava trendiluku liikkui noin 15 prosentissa. Jos jotain positiivista haluaa hakea, niin tuo virtaluku ei ole noin vuoteen pahemmin kasvanut, joskaan ei myöskään laskenut.

Erityisen kiinnostavaa on kaupunkien välinen vaihtelu.

Suomen 20 suurimman kaupungin joukosta epäedukseen erottautuu etenkin Tampere, jossa noin kolmasosa vuotta aiemmin alkaneista työttömyysjaksoista jatkui edelleen. Myös PK-seudulla työttömyysjaksot venähtävät pitkäaikaistyöttömyyden puolelle koko maan keskiarvoa useammin.

Tyystin toisessa ääripäässä ovat Rovaniemi (10 %) ja Lappeenranta (12 %). Lapissa työttömyyden kehitys on yleisesti ollut muuta maata positiivisempaa mm. matkailualan ansiosta. Lappeenrannan osalta on puolestaan uutisoitu Etelä-Karjalan aktiivisesta ohjaamisesta työllisyyspalveluihin. Työllisyyspalveluihin osallistuminen voi vaikuttaa siihen, miten työttömyys näkyy eri tilastoissa. Kaikki palvelut eivät suinkaan katkaise työttömyysjaksoa, eikä palveluiden vaikutusta juuri tähän virtalukuun voi päätellä suoraan.

Työttömyyden pitkittymisellä on myös kuntataloudellinen ulottuvuus. Vuoden 2025 alusta kunnat ovat joutuneet rahoittamaan yhä suuremman osuuden työttömyysetuuksista etuuspäivien kertyessä. Tampereella kuntaosuusmaksuja (ns. sakkomaksuja) oli kertynyt tämän vuoden syyskuuhun mennessä noin 41,8 miljoonaa euroa, eli aavistuksen enemmän kuin Espoossa (40,8 miljoonaa euroa), jossa on reilut 62 000 asukasta enemmän. On hyvä huomioida, että näitä sakkomaksuja ei makseta vain pitkäaikaistyöttömistä, eikä ns. työttömyyden virta -luvuista voida päätellä sitä joukkoa, joiden perusteella niitä maksetaan.

Olisikin kiinnostavaa pohtia, kuinka paljon kaupunkien välisistä eroista selittyy työpaikkojen tarjonnalla ja työttömien rakenteella vs. työllisyyspalveluiden käytöllä tai vaikuttavuudella.

Muhkeita puita on aina kiva katsella, joskus sattuu rullamittakin mukaan. Vaikka nämä yksilöt joita olen bongaillut ovat useampia lajitovereitaan lihavampia, on hyvä muistaa että ollaan todella kaukana ennätysyksilöistä. Kauniita silti kaikki tyynni.

Esimerkiksi, yhden mittaamani männyn ympärysmitta oli 262 senttiä, siinä missä Suomen paksuimman saman lajin yksilön eli Pikku-Parolan Keisarinmännyn vastaava mitta on 548 senttimetriä.

Juttujen ei kuitenkaan tarvitse olla massiivisia ollakseen näyttäviä. Viime aikoina olen yhä enenevissä määrin suunnannut katsetta muunmuassa sammaliin ja sieniin. Ja tulipa talsiessa vastaan pystysuorahkolla kalliolla kasvava tammikin.

Kivoja juttuja, toivottavasti näistä on riemua muillekin.

Siis mihin tämä ammatillinen koulutus on menossa Suomessa? Kuulin että Stadin AO:ssa pistetään opiskelijat varhain työharjoitteluun oppimaan työelämään, mutta työharjoittelua suoritetaan vaan maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina. Tämä sen takia että tiistaina ja torstaina pitää olla koulussa tekemässä yto-opintoja. Tätä rallia menee siis ilmeisesti koko työharjoittelu, mikä saattaa kestää 2kk. Eihän tuossa ole mitään järkeä, ei mikään ihme että nämä nuoret aikuiset ei nykyään meinaa pärjätä töissä jos se on jo ammattikoulusta lähtösin että töitä tehdään vaan joka toinen päivä. Aika pirstaleisen kuuloista oppimista jos minulta kysytään.

Olen itse ihan ok näköinen mies, jolla on oma kerrostalokaksio, korkeakoulututkinto ja korkeahko palkka. Asiat siis pääpiirteittäin kunnossa. Sairastuin kuitenkin teininä Keratosis pilaris rubra faceii -nimiseen ihotautiin, joka värjää erityisesti poskeni epänormaalin punaisiksi. Eli kyseessä on jonkinlainen liiallisesta keratiinin tuotannosta johtuva krooninen tulehdustila ihoni uloimmalla kerroksella, mistä syystä ihoni reagoi hyvin vahvasti poskien alueelta kylmyyteen, kuumuuteen, kosketukseen tai oikeastaan mihin tahansa muuttaen poskeni värin punaisesta tosi punaisiksi. Eli se ns. baseline poskissa on punainen ja ärtyneenä se on todella punoittava. Olen tästä kuullut negatiivisia ja todella ilkeitäkin kommentteja siitä asti kun tämä ihotauti teininä aktivoitui ja edelleen aikuisenakin kuulen usein töissä kommetteja kuten "siellä tehdään taas töitä pää punaisena" ynnä muuta vastaavaa. No sanomattakin on selvää, että tämä on aiheuttanut valtavasti pahaa mieltä, itsetunnon tuhoutumisen ja jonkinlaisen itseluottamuksen puutteen.

Kenties pahinta on kuitenkin deittailu, sillä vaikka deittisovelluksiin laitettujen mustavalkokuvien avulla saan valtavasti matcheja niin tapaamiset ovat ihmisille selvästi pettymys ja joskus kuulen ulkonäöstäni ihan suoraan. Itseasiassa edellisistä treffeistä on jo noin vuosi. Ne loppuivat kuin seinään kun illallisen jälkeen lähdimme talviselle kävelylle ja poskeni vaihtoivat muutamassa minuutissa väriä tummanpunaiseen siinä kovassa pakkasessa. Deittipari ilmoitti suoraan, ettei kehtaa näyttäytyä kanssani ja lähti siitä kotiinsa. Se satutti niin paljon, että olen sittemmin jättäytynyt kokonaan pois parisuhdemarkkinoilta.

Nyt kun yksinäisyys on alkanut taas nostamaan päätään niin olen miettinyt palaamista parisuhdemarkkinoille ja siksi nousi mieleen tämä otsikon kysymys. Voisitteko te Redditin käyttäjät seurustella epänormaalin näköisten ihmisten kanssa? Missä teillä menee se raja ulkonäöllisissä asioissa? Kuinka epänormaalilta ihminen saa näyttää voidakseen olla vielä haluttava? Onko minulla enää toivoa? Toivon mahdollisimman rehellistä keskustelua.

edit: Sanottakoon vielä, että keratosis pilaris rubra faceii on pohjoismaissa suhteellisen yleinen ja helakasti punoittavia poskia näkyy täällä aika paljonkin. Oma tilanteeni on toki hieman vaikeampi punoituksen kanssa.

Meillä on kumppanin kanssa ollut viljelypalsta tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Puutarhanhoito harrastuksena on kiinnostanut, koska ollaan tykätty pitää tomaattia sun muuta parvekkeella jo pitkään. Se on myös kaivattua vaihtelua toimistoduuniin. Touch grass jne. Oltiin 2,5 vuotta jonossa palstalle ja saatiin viimein tänä kesänä. Se oli aika jäätävä rytökasa alussa mutta laitettiin se oikein siistiksi. Rakensin vankan aidan, laitoin poluille kuorikatetta ja ostin käytettynä pari puutarhatuolia ja pöydän. Melkein aina kun on siinä puuhastelemassa niin ihmiset jää siihen viereen kattelemaan ja tulee kehumaan sitä miten kivan näkönen se palsta on. Tässä kesän aikana on kuitenkin ollut aika paljon ilkivaltaa ja varkauksia ja alkaa mennä into touhuun. Sipuleita pöllittiin, kaikki kurpitsat varastettiin, aidan portti laitettiin palasiksi, kesäkurpitsoja tuhottiin ja eilen käytiin pöllimässä tuolit. En tiedä mitä tän asian kanssa pitäis tehä kun ei sinne viitsi eikä kai lain mukaan voikaan laittaa mitään kameroita, eikä siellä voi olla 24/7 vahtaamassa. Se palsta-alue on muutaman koulun lähellä ja läpi menee kävelytie. Meiän palsta on tän kävelytien varrella palstan reunalla jossa risteää toinen tie, eli todella näkyvällä paikalla. Lähellä on asuinalue mistä varmaan jotkut käy shoppailemassa palstoilla viikon safkat ja koulujen teinit käy perseilemässä. Onko vastaavia kokemuksia tai ideoita?

Kaipaisin suosituksia korvatulpista ahtaille korvakäytäville. Nukun kyljelläni ja perinteiset vaahtomuoviset tulpat sattuvat korviin niin, että melun sijasta kipu pitää hereillä.

Monet nukkumiseen tarkoitetut tulpat suodattavat esimerkiksi kuorsaamisen ja liikenteen melun, mutta päästävät herätyskellon äänen läpi. Kaipaisin kuitenkin tulppia joista kellokaan ei kuuluisi läpi.

Irtoaisiko suosituksia muilta pienikorvaisilta uniongelmaisilta?

(Julkaisin tämän jo arkisuomessa, mutta laitan vielä tännekin. Ollaan kai niin harvinaisia, että on pakko hyödyntää kaikki mahdollinen näkyvyys...)

Olisi mukava löytää vertaistukea tähän tilanteeseen. Koskee siis vain vanhempia naisia ja niitä, jotka ovat vastentahtoisesti jääneet vaille romanttisia ja seksuaalisia kokemuksia koko aikuisikänsä ajan. Jos olet omasta tahdostasi sinkku ja neitsyt, et ole sellainen henkilö, jolle tämä lanka ja ilmoitus on suunnattu.

Oma tilanteeni on se, että täytän aivan pian 36 vuotta enkä ole koskaan ollut edes lyhytaikaisessa parisuhteessa. Vyölläni on vain muutama lyhyt tapailu tai treffailu, mutta ei yhtään aitoa molemminpuolista ihastumista. Niin sanotut seksikokemukset ovat jääneet kouralliseen yritelmiä, joista ei tullut yhään mitään. Olen siis seksuaalisesti ja seurusteluasioissa yhtä kokenut kuin keskiverto 15-vuotias.

Tämä ei ole ollut oma valinta ja siksi se kalvaakin mieltä tosi paljon. Jatkuviin torjuntoihin ei myöskään totu koskaan, varsinkin, kun mitään muuta kuin torjuntoja ei koskaan ole ollut. Vuosien varrella olen lukenut varmaan kaikki mahdolliset netistä löytyvät suomenkieliset foorumikeskustelut, artikkelit ja blogitekstit aikuisista neitsyistä ja vastentahtoisesti parisuhteettomista, mutta sitä kaipaisi myös aitoa keskustelua ja ajatustenvaihtoa toisten kaltaistensa kanssa.

Joten: onko täällä muita kuin minä? Minua saa myös lähestyä yksityisviestillä Redditissä tai sähköpostilla ([heittopussi26@outlook.com](mailto:heittopussi26@outlook.com)). Tämä ilmoitus ei vanhene.

EDIT: Tiedoksenne, miehet: tämä ei ole deitti-ilmoitus enkä lähde tutustumaan teihin tällaisella aloituksella. Haen treffiseuraa muita kanavia pitkin omalla nimelläni ja naamallani ja ilman, että paljastan kokemattomuuttani heti ventovieraalle ihmiselle. Älkää siis haaskatko aikaanne seuranhakuviesteihin, en vastaa niistä yhteenkään.

Vihaan sitä, että netti on täynnä AI-kuraa. Vihaan sitä, ettei mistään voi enää tietää onko jokin teksti ihmisen kirjoittama. Vihaan sitä, että muutama teknomiljardööri saa leikkiä upporikasta tai rutiköyhää ihmiskunnan tulevaisuudella. Vihaan sitä, että tekoälyfirmat kouluttavat mallejaan oikeiden ihmisten töillä tekijänoikeuksista välittämättä. Vihaan sitä, että kaikesta jää nykyään digitaalinen jälki. Vihaan datakeskuksia. Vihaan uutisten tekoälytiivistelmiä. Vihaan sitä, kun joku aloittaa lauseen "kysyin tekoälyltä". Vihaan sitä, että tekoälyä myydään meille maalaamalla utopistisia kuvia kuinka se parantaa kaikki sairaudet ja ratkaisee ilmastonmuutoksen, vaikka näillä ei ole mitään tekemistä kuluttajien käyttämän generatiivisen tekoälyn kanssa. Vihaan sitä, että tekoälyllä tapahtuva "tehostaminen" tarkoittaa lähinnä ihmistyöntekijöiden irtisanomista. Vihaan sitä, että tekoälyn kehitys on todennäköisesti vasta alkuvaiheessa eikä meillä ole mitään käsitystä, kuinka pitkälle se johtaa. Vihaan sitä, että eksistentiaaliseen maailmantuskaan tarjotaan ratkaisuksi masennuspillereitä. Vihaan herätä joka päivä tähän saatanan scifidystopiaan. Vihaan sitä, että olisin voinut antaa ChatGPT:lle käskyn luetella, mitä kaikkea tekoälyssä voi vihata, ja se olisi varmaan kirjoittanut tämänkin paremmin. Tai ehkä tämä olikin tekoälyn laatima postaus? Antaisin vaikka toisen kivekseni jos voitaisiin palata teknologiassa kymmenen vuotta taaksepäin ja jäädä siihen.

Tekoälyn tiivistelmä, ei omaa kuratointia

Tässä on tiivistelmä Helsingin Sanomien pääkirjoituksesta:

Yhteenveto pääkirjoituksesta: Työttömyyslukeman taakse jää hyvä työllisyyslukema

Artikkelissa tarkastellaan Suomen työmarkkinatilannetta kahdesta eri näkökulmasta: työttömyyden ja työllisyyden kautta. Vaikka työttömyys on jälleen lähtenyt kasvuun, työllisyystilanne on samanaikaisesti pysynyt poikkeuksellisen vahvana.

Keskeiset havainnot ja taustat:

* Työttömyyden kasvu johtuu työvoiman lisääntymisestä: Työttömien määrän kasvu ei johdu pelkästään työpaikkojen katoamisesta, vaan siitä, että työmarkkinoille ja työnhakuun tulee yhä enemmän uusia hakijoita – erityisesti opiskelijoita, eläkeläisiä sekä maahanmuuttajia. Tilastoissa työttömäksi kirjataan jokainen aktiivisesti työtä hakeva.

* Työllisyysaste on historiallisen korkea: Suomessa on samaan aikaan suuri määrä työttömiä ja EU:n keskiarvoa korkeampi työllisyysaste. Vuoden kolmannella neljänneksellä työllisten määrä kasvoi noin 7 000 henkilöllä edellisvuodesta (yhteensä n. 2,616 miljoonaa työllistä).

* Työn laatu ja osa-aikaisuus: Osa-aikatyön määrä on kasvanut, mutta kaksi kolmasosaa osa-aikaisista tekee sitä omasta halustaan (esim. elämäntilanteen vuoksi). Lisäksi kokoaikaisten työsuhteiden määrä oli vuonna 2025 korkeampi kuin millään aiemmalla vuosikymmenellä.

* Koulutuksen merkitys: Korkeakoulutettujen työllisyysaste on erittäin korkea (88,5 %), mikä osoittaa koulutuksen antavan edelleen vahvan suojan työttömyyttä vastaan.

* Poliittiset tulkinnat: Käsitys tilanteesta riippuu usein politiikasta: oppositio painottaa kasvanutta työttömyyttä ja hallituksen kannattajat korkeaa työllisyyttä. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) mukaan tärkein uutinen kansantalouden ja ihmisten toimeentulon kannalta on kuitenkin se, että työllisyys pysyy edelleen korkealla tasolla.

Millä ihmeellä te löydätte elämästänne iloa, semmoista joka saa sut kokemaan syyn elää.

Koitan haihduttaa pahan oloni ja kärsimykseni alkoholiin viikonloppuisin. Koitan etsiä myös aktiivisesti seurustelusuhdetta, mutta ei siitäkään tule lasta eikä paskaa.

Hei,

päätin nyt kirjotella tänne tälläsestä aiheesta. Oon siis alottanut tossa elokuussa AMK insinööri-opinnot ja kaikki rullaa hyvin koulussa. Pääsin kaikista viime kurssin aineista läpi ihan hyvin arvosanoin ja kavereitakin on koulussa, joiden kanssa tulee oltua tunnilla ja käytyä syömässä yms.

Olin armeijan jälkeen 1.5 vuotta ns. "välivuodella" jolloin sain vain olla kotona ja tehdä mitä huvittaa ilman aikatauluja tai pakollisia menoja. Oon kuitenkin onnellinen, että nyt on koulupaikka ja saa edistettyä omaa tulevaisuutta, eikä tarvi vaan istua kotona selaamassa puhelinta tai pelaamassa tietokoneella.

Kuitenkin aina, kun tiedän, että seuraavana päivänä on koulua, on jotenkin haikea fiilis ja koko päivä on ns. "pilalla", kun tietää, että pitää mennä aikaisin nukkumaan tiettyyn aikaan, jotta saisi 7 tuntia nukuttua ja tietää, että aamulla kello soi ja on pakko lähteä ajamaan kouluun. En tiedä mistä tää johtuu, ehkä jotenkin outoa, kun on nyt pakolliset aikataulut ja oon "menettänyt" sen vapauden mitä oli välivuotena?

Kuulostaa varmaan tosi typerälle tällänen, mutta tälläset fiilikset itellä on aina, kun vaikka viikonloppu loppuu ja koulu alkaa tai on joku pidempi loma tai vapaa ja sitten taas kouluun takaisin.