Tehy lähtee mukaan Israeliin kohdistuvaan kuluttajaboikottiin yhdessä useiden muiden järjestöjen kanssa.

Boikotissa kuluttajia kehotetaan välttämään Israelissa ja sen laittomissa siirtokunnissa kokonaan tai osittain tuotettuja tuotteita ja palveluita. Terveydelle välttämättömät tuotteet eivät kuulu boikottiin.

”On aika siirtyä historian oikealle puolelle. Emme voi vain passiivisina katsoa sivusta, kun siviilejä tapetaan ja näännytetään”, toteaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

Työttömyyden kehitystä seurataan yleensä työttömien määrän ja työttömyysasteen kautta. Usein vähemmälle huomiolle jää se, kuinka suuri osa alkaneista työttömyysjaksoista pitkittyy yli vuoden eli pitkäaikaistyöttömyyden puolelle. Pitkäaikaistyöttömien määriä itsessään seurataan toki varsin tarkkaan.

KEHA-keskuksen tilastoista löytyy valmiina ns. virta yli 12 kk työttömyyteen -luku, jonka kehitystä tarkastelin koko maan osalta sekä vertailin Suomen 20 suurimmassa kaupungissa.

Työttömyyden pitkittyminen on nyt poikkeuksellisen yleistä. Syyskuussa 2026 koko maan 12 kuukauden kausipuhdistamaton virtaluku oli 21 %. Toisin sanoen noin joka viides vuotta aiemmin alkanut työttömyysjakso jatkui edelleen. Vuosien 2015–2016 työttömyyshuipun aikaan vastaava trendiluku liikkui noin 15 prosentissa. Jos jotain positiivista haluaa hakea, niin tuo virtaluku ei ole noin vuoteen pahemmin kasvanut, joskaan ei myöskään laskenut.

Erityisen kiinnostavaa on kaupunkien välinen vaihtelu.

Suomen 20 suurimman kaupungin joukosta epäedukseen erottautuu etenkin Tampere, jossa noin kolmasosa vuotta aiemmin alkaneista työttömyysjaksoista jatkui edelleen. Myös PK-seudulla työttömyysjaksot venähtävät pitkäaikaistyöttömyyden puolelle koko maan keskiarvoa useammin.

Tyystin toisessa ääripäässä ovat Rovaniemi (10 %) ja Lappeenranta (12 %). Lapissa työttömyyden kehitys on yleisesti ollut muuta maata positiivisempaa mm. matkailualan ansiosta. Lappeenrannan osalta on puolestaan uutisoitu Etelä-Karjalan aktiivisesta ohjaamisesta työllisyyspalveluihin. Työllisyyspalveluihin osallistuminen voi vaikuttaa siihen, miten työttömyys näkyy eri tilastoissa. Kaikki palvelut eivät suinkaan katkaise työttömyysjaksoa, eikä palveluiden vaikutusta juuri tähän virtalukuun voi päätellä suoraan.

Työttömyyden pitkittymisellä on myös kuntataloudellinen ulottuvuus. Vuoden 2025 alusta kunnat ovat joutuneet rahoittamaan yhä suuremman osuuden työttömyysetuuksista etuuspäivien kertyessä. Tampereella kuntaosuusmaksuja (ns. sakkomaksuja) oli kertynyt tämän vuoden syyskuuhun mennessä noin 41,8 miljoonaa euroa, eli aavistuksen enemmän kuin Espoossa (40,8 miljoonaa euroa), jossa on reilut 62 000 asukasta enemmän. On hyvä huomioida, että näitä sakkomaksuja ei makseta vain pitkäaikaistyöttömistä, eikä ns. työttömyyden virta -luvuista voida päätellä sitä joukkoa, joiden perusteella niitä maksetaan.

Olisikin kiinnostavaa pohtia, kuinka paljon kaupunkien välisistä eroista selittyy työpaikkojen tarjonnalla ja työttömien rakenteella vs. työllisyyspalveluiden käytöllä tai vaikuttavuudella.

Varmaan riippuu ihmisestä? Itse olen huomannut että vanhemmiten haluan enemmän samankaltaisten ihmisten seuraa, nuorempana erot ei haitanneet niin paljoa

Auttakaahan tyhmää ymmärtämään, miksi eläkkeistä ei leikata. Ymmärrän, että eläkeläisiä äänestäjiä on todella paljon, mutta olen tässä saanut ymmärtää, että poliitikot eivät muutenkaan pidä lupauksiaan. Voisiko siis joku kääntää takkinsa eläkeläisten suhteen ja tehdä velkatalkoista reilut?

Koska en taaskaan ymmärrä mitään mistään, konsultoin ATK:ta eli Claudea, joka laski, että 1 800 euron tasaeläkkeellä Suomessa voisi säästää noin 5 miljardia euroa. Ymmärtääkseni perustuslaki tulisi tässä vastaan omaisuudensuojan takia, mutta näin nuorena työssäkäyvänä ja aika paljon eläkemaksuja maksaneena tuntuu mitä erikoisimmalta katsoa tätä touhua vierestä, kun itse pääsee eläkkeelle ehkä juuri ennen dementiaa.

Eikö perustuslakiin voida puuttua, jos homma kusee näin pahasti?

Muhkeita puita on aina kiva katsella, joskus sattuu rullamittakin mukaan. Vaikka nämä yksilöt joita olen bongaillut ovat useampia lajitovereitaan lihavampia, on hyvä muistaa että ollaan todella kaukana ennätysyksilöistä. Kauniita silti kaikki tyynni.

Esimerkiksi, yhden mittaamani männyn ympärysmitta oli 262 senttiä, siinä missä Suomen paksuimman saman lajin yksilön eli Pikku-Parolan Keisarinmännyn vastaava mitta on 548 senttimetriä.

Juttujen ei kuitenkaan tarvitse olla massiivisia ollakseen näyttäviä. Viime aikoina olen yhä enenevissä määrin suunnannut katsetta muunmuassa sammaliin ja sieniin. Ja tulipa talsiessa vastaan pystysuorahkolla kalliolla kasvava tammikin.

Kivoja juttuja, toivottavasti näistä on riemua muillekin.

Moderaattori, huomasin, että edellinen post:ini poistettiin niin nopeasti. Valitsin r/Suomi*-sivun, koska kyselyitä saa tämän subredittin sääntöjen mukaan jakaa (rule 7). Laitoin tällä kertaa myös pitkän linkin näkyviin, vaikka se vähän rumempi minusta on. Olen mahdollisimman läpinäkyvä keräystarkoituksesta ja tekijästä (itsestäni) myös tekstissä. Kaikki tiedot alla. Osallistun keskusteluun tarvittaessa ja selvennän kaiken tarpeellisen kommenteissa. -WB

Terve!

Tässä olisi lyhyt tieteellinen kysely Suomen mineraaliteollisuudesta.

Kysely ei mittaa tietoasi tai osaamistasi, eikä edellytä alan koulutusta tai alan kokemusta. Kysely kerää vain aiheeseen liittyviä ajatuksia ja elämänkokemuksia opinnäytetyötä varten – joka julkaistaan viimeistään joulukuussa 2026. Täten, oletetaan vastaajalta vain rehellisyyttä. Kyselyyn vastaaminen on vapaaehtoista ja anonyymia.

Tervetuloa vastaamaan!

Pituus on 30 kysymystä. Aikaa se vie n. 5–10 min.

Linkki kyselyyn (Google Forms, ei vaadi sisäänkirjautumista)

https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSer1j6kPEkp57P6juF40isZ3VBMxzb5Jjt8p1LZCgWCxel2JQ/viewform?usp=header

Kaikki lisätiedot kyselystä ja tekijästä 🤟

Johdanto:

Suomen mineraalivarat ovat joltain osin merkittävät ja uutta teollisuutta kehitetään tänäkin päivänä. Tästä huolimatta, mineraaliteollisuus sisältää taloudellisia-, sosiaalisia- ja ympäristöhaasteita. Näiden osa-alueiden tutkiminen voi auttaa teollisuuden kehittämistä Suomessa.

Termin selvennys:

Kyselyn päätermi – eli  "mineraaliteollisuus" – tarkoittaa tässä kyselyssä kaikkea maaperän kivisten luonnonvarojen hyödyntämistä, eli kaivostoimintaa ja sen tuoton jalostustoimintaa. Termi ei siis koske öljyä tai maakaasua.

Suomessa – mineraaliteollisuutta ovat, vaikkapa:

- Outkokummun kromikaivos Kemissä, jota käytetään ruostumattoman teräksen valmistamisessa. 

- Keliberin litiumjalostamo Kokkolassa, josta valmistetaan sähköakkujen kemikaalia.

- Nunnauunin Mammutti-vuolukivilouhinta Juukassa, josta valmistetaan takkoja.

(paikkakunnallasi ei tarvitse olla mineraalialan toimintaa osallistuaksesi kyselyyn)

Kyselyn luonne:

Kysely on anonyymi, eikä edellytä sisäänkirjautumista. Se ei kysy henkilötietojasi, eikä sitä voida käyttää tunnistamaan sinua yksilönä. Tästä huolimatta, "profiloivia" kysymyksiä on viisi (kansalaisuus, paikkakunta, ikäluokka, sukupuoli ja kyllä/ei työkokemus alalta). Nämä mahdollistavat myöhempään vastausdatan tulkintaan tekijän puolella. (Esim. "miten eri ikäluokkien kokemukset eroavat toisistaan", "onko paikkakuntien välillä mielipide- tai kokemuseroja", jne.) Vääriä vastauksia ei siis ole.

Kysely kerää suomalaisten vastauksia kolmesta osa-alueesta: globaalista, paikallisesta ja enimmäkseen kansallisesta mineraaliteollisuudesta. Mutta ei hätää – kaikki kysymykset ovat maallisia ja jokaiseen osaan johdatellaan lyhyesti, että vastaaja tietää missä mennään.

Tämä kysely sisältää kysymyksistä ja toteamuksia. Koska tekijä tulkitsee vastaukset yksin, kirjallisille vastauksille ei valitettavasti ole valmiuksia ja jokainen kohta sisältää rajatun määrän vastausvaihtoehtoja. Näin ollen, jos annetut vaihtoehdot eivät täysin kuvaa ajatuksiasi asiasta, vastaathan sillä vaihtoehdolla joka kuvastaa ajatuksiasi kaikista eniten – toisin sanottuna – valitsemalla sen vastauksen joka kuvaa ajatuksiasi vähiten epätarkasti.

Opinnäytetyöstä:

Kysely on osa tekijän AMK-opinnäytetyötä ja täten kootut vastaukset julkaistaan siinä. Opinnäytetyö julkaistaan Theseus-julkaisuarkistossa viimeistään joulukuussa 2026 (theseus.fi). Vastauksia ei siis kaupallisteta, eikä kyseinen opinnäytetyö saa rahoitusta. Opinnäytetyö suoritetaan itsenäisesti opiskelijan toimesta, osana tradenomitutkintoa. Työn aihe tutkii Finnish Minerals Groupin (FMG) mission realisoitumista, organisaation ulkopuolelta. (Ennen 2025, FMG tunnettiin nimeltä "Suomen Malmijalostus")

Vastaajan oikeudet ja velvollisuudet:

1. Vastaaja ymmärtää, että kyselyyn osallistuminen on vapaaehtoista.
2. Vastaaja ymmärtää, että lähettämällä vastaukset, hän antaa luvan vastaustensa tulkintaan ja niiden julkaisemiseen osana tekijän opinnäytetyötä, joka julkaistaan Theseus-julkaisuarkistossa (theseus.fi)

Tekijästä:

Werner Blanco (Suomi, alun perin Oulusta) – opiskelee kansainvälistä liiketaloutta LAB-AMK:ssa, Lahdessa. Unelmansa on edistää Suomen taloutta, kansan hyvinvointia ja sen tasapainoista menestymistä. Hän on luonut harkitun kyselyn ja tulkitsee vastaukset mahdollisimman vastuullisesti ja objektiivisesti. Hän kiittää ajastanne.

Yt. WB

Kysyn tätä siksi, koska en oikeasti tiedä vaikka mediasta saakin kuvan, että vastaus on todella iso. Omat lapseni ovat vielä alle kouluikäisiä, joten heidänkään kautta kosketuspintaa tähän ei ole.

Toki sosiaalinen media ja sen esiasteet (IRC-Galleria ja Facebook) olivat läsnä jo silloin kun olin itse teini, mutta älypuhelimia ei juurikaan ollut ja näiden palveluiden käyttämättömyys ei ollut siihen aikaan mikään sosiaalinen itsemurha.

Siis mihin tämä ammatillinen koulutus on menossa Suomessa? Kuulin että Stadin AO:ssa pistetään opiskelijat varhain työharjoitteluun oppimaan työelämään, mutta työharjoittelua suoritetaan vaan maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina. Tämä sen takia että tiistaina ja torstaina pitää olla koulussa tekemässä yto-opintoja. Tätä rallia menee siis ilmeisesti koko työharjoittelu, mikä saattaa kestää 2kk. Eihän tuossa ole mitään järkeä, ei mikään ihme että nämä nuoret aikuiset ei nykyään meinaa pärjätä töissä jos se on jo ammattikoulusta lähtösin että töitä tehdään vaan joka toinen päivä. Aika pirstaleisen kuuloista oppimista jos minulta kysytään.

Ajokortti alkais olla ajankohtainen. Asun koululla ja joka toinen viikonloppu menen kotiin, noin 65km eli 1h matka. Kuulemma tämä ei riitä ajokorttiin erikoisluvalla? Julkisillakaan koululle ei pääse kun on maaseudulla. Olisi kiva jos pääsisin ilman toisen kyytiä kulkemaan. Tietääkö kukaan, että eikö tämä oikeasti riitä korttiiin?